maanantai 15. helmikuuta 2010

Kerimäen SM avaus














Kerimäen Sm avaukseen lähdettiin todella huonolla luottamuksella omaan vauhtiin. Kelkan iskarit oli kesken vielä kisa-aamuna, eikä ollu yhtään tietoa miten kelkka toimisi kilpailussa. Harjoituksiin kun päästiin aloin syöttämään omalla vauhdilla tasaista rataa. En ajanut mielestäni mitenkään hampaat irvessä hyvää aikaa tavoitellen, mutta kellotin kuitenkin harjoituksen pohja-ajan. Harjoitusten ajallahan ei ole kilpailun kannalta mitään merkitystä, mutta siinä huomasimme, että kelkka pelaa ja vauhtia on ihan hyvin. Tämä toi kadonneen luottamuksen omaan tekemiseen takaisin, sillä yleensä olen ollut huono kelloa vastaan ajettaessa.

Seuraavaksi edessä oli aika-ajot, jossa kellotin toiseksi nopeimman ajan Eetu Karjalaisen jälkeen. Tiesin, että Eetu on nopea eikä hänen aikaansa tarvinnut lähteä edes yrittää lyödä. Aika-ajo antoi lisävarmuutta ja eriin lähdettiinkin tavoitteena kolmen nopeimman joukkoon.

1. erän lähdössä jäin viimeisten joukkoon kelkan reagoidessa kaasuun huonosti. Kuitenkin ekaan mutkaan löysin linjan, josta pääsin lähtöruuhkan ohitse heti Eetu Karjalaisen perään. Menimme pitkän matkaa Eetun kanssa perä kanaa, minun päästessä välillä jopa ohitse. Hetken elin unelmaani kotiyleisön edessä letkaa vetäen, kunnes vauhtini pääsi hieman hiipumaan ja Eetu pääsi edelle. Tämän jälkeen muutama huono ajolinja valinta ja kierroksella ohitettavat, sekä kunnon loppuminen pilasivat haaveeni kisaerän voittamisesta kotiyleisön edessä. Eetu karkasi ja itse jäin varmistamaan toista sijaani, kun takana ei näkynyt haastajia. Näin tervehdin ruutulippua toisena Rauno Juujärven tullessa kolmantena.

Toiseen erään lähdettiin hieman samoin fiiliksin kuin ensimmäiseen. Tavoite oli taas kolmen joukkoon. Lähtö oli taas surkea. Olin lähtö mutkan jälkeen seitsemäntenä. En kuitenkaan säikähtänyt tästä vaan lähdin ajamaan omaa vauhtiani ja puolen kierroksen jälkeen huomasin olevani aivan Eetu Karjalaisen kannassa kakkosena. Tämän jälkeen vauhtia ei enää löytynytkään ja Eetu ajoi tasaisesti etumatkaa kirien. Kesken erän telamatostani repesi palanen, joka hakkasi kelkan runkoon kovaa ääntä pitäen ja hieman vauhtia hidastaen. Yritin ajaa, mutta jotenkin tuntui ettei ajo kulje yhtään. Kohta minua tavoiteltiinkin Juujärven ja Nissisen voimin ja kun kierroksella ohitettavan hölmö ohitusyritys koitui kohtalokseni ja vei minut nurin, Juujärvi ja Nissinen pääsi kuittaamaan. Aikaa oli jäljellä vain pari kierrosta joten pettyneenä oli ajettava erä loppuun ja tyydyttävä neljänteen sijaan.

Kaiken kaikkiaan päivä oli hyvä, sillä Eetusta ajamalla ohi ajaminen on ehkä urani hienoin saavutus. Myös kakkosija kotiyleisön edessä maistui vaikka menetetty ykksösija harmittikin. Toisen erän hölmöily ja vauhdin puute kuitenkin jäi vaivaamaan mieltäni. Jos toinen erä olisi mennyt paremmin olisi minulla kaulaa Juujärveen monta pistettä. Nyt jaamme Juujärven kanssa kakkossijan SM kokonaiskamppailussa. Tästä lähdetään jatkamaan ensi viikonloppuna Sotkamon Rommakkoon. Kuitenkin kelkassa on ennen tätä vielä paljon tekemistä, sillä iskarit vaativat uudet säädöt, sekä kone on saatava laulamaan paukkaamatta ja turraamatta.

Jarkko ja Arska teki kaikkensa, että kelkka toimisi hyvin. Lauantain se toimikin hyvin ja siitä kiitos molemmille. Kiitos myös Itä-Savon moottorikelkkailjoille ja paikallisille talkoolaisille hienosta kilpailusta, sekä Loukoille iskarista.

Ensi viikonloppua odotellen
Jere #227

Itä-Savo kirjoittaa:
http://www.ita-savo.fi/Urheilu/tynkkynen_avasi_hienosti_9938638.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti